Joka päivä raksalla tehdään töitä. Osa työvaiheista on kovinkin näkymätöntä ja työ ei näytä edistyvän ulkopuolisen silmin. Joskus joudun uskottelemaan itsellenikin, että työt oikeasti edistyvät. Edustan täytöstä on nyt puhuttu jo pitkään. Slammaus saatiin vihdoin tehtyä ja tänään oli piki levitetty pintaan. Nyt vielä levyt talon kylkeen kiinni ja saadaan täyttö vihdoin etupihalle. Se tarkoittaa, että työmaakoppi siirretään omalle tontille kääntöpaikalta ja mekin saadaan lisää laskutilaa tontin etuosaan.

Olen tänään tosi väsynyt. Käytiin raksalla pyörähtämässä. Ei puhettakaan, että jaksaisi salille.

Isän sydänoperaatio oli tänään. Huomasin jossain vaiheessa, että vatsa oli ihan järkyttävän kipeä ja oli muutenkin tosi vaikea keskittyä töihin. Olo oli tosi rauhaton. Isän puhelinsoiton jälken vatsakipu pikkuhiljaa hellitti. Haluaisin käydä useammin sairaalassa, mutta olen jotenkin puhki. Isän seurassa on mukava olla. Muistan, kun aikoinaan isä kävi luonani useammin. Hän tapasi istua puutarhakeinussa ja kastella pensasaitaa. Niinä kesinä pensasaita ei kärsinyt kuivuudesta. Tule pian taas kylään, isä!