Työmaa oli jäissä joulun jälkeen koko loppuvuoden ja lähes koko tammikuun, kiitos ennätystalven. Tänä aikana sisustusinto lopahti ja muutenkin koko kiinnostus raksaprojektiin. Ei ollut päätöksiä tehtävänä, hankintoja mietittävänä eikä edes työn edistymistä seurattavana. Ainoastaan pakkasmittaria on luettu niin tiiviseen tahtiin, että lattiassa on kohta kulumajälki mittarille ja takaisin.

Aikaa näin ollen on jäänyt muuhun, mikä sinänsä kuulostaa upealta. Lisääntyvän vapaa-ajan olen kuitenkin onnistunut käyttämään töihin, ruoanlaittoon, pyykinpesuun ja television tuijottamiseen -arkeen. Urheilua olen miettinyt ja suunnitellut vuodenvaihteesta lähtien. Olen kuitenkin todennut, että vanhenemisessa on se hyvä puoli, että voi vihdoin olla armollinen itselle. Vuosia olen pakottanut itseni juoksulenkille kylmään pakkaseen. Piti mainita sana kylmä pakkasen edessä, koska se on ainoa asia, mikä mielessä aina kyseisellä hetkellä on. Nyt olen päättänyt, etten pakota itseäni kylmään, vaan odotan, että kelit muuttuvat minulle suotuisaksi. Kylmät kuukaudet eletään neljän seinän sisällä ja se on ihan fine. Elämän ruuhkavuodet ovat muutaman vuoden päästä ohi, kun suurin osa lapsista lentää pesästä. Aikaa tulee jäämään enemmän itselle. Aion käyttää lisääntyvän vapaa-aikani itseni kehittämiseen. Mitä ja miten, se jää nähtäväksi.

Vielä tuohon lumiasiaan pitää ottaa kantaa. Juttelin äitini kanssa puhelimsessa niitä näitä ja tämä luminen talvi tuli helposti puheeksi, kun äitini sitä työkseen Helsingin kaduilta poistaa. Usein kuulee, että stadin ulkopuolella ihmiset naljailevat pääkaupunkiseutulaiille, että ne muuttuvat kädettömiksi, kun lunta tulee. Näille ihmisille tiedoksi, että helppohan se on lykätä lumi landella johonkin ojan vierustalle ja aurata kadut lumesta, kun ei siellä ole autojakaan parkissa kuin nimeksi asti. Stadissa keskustassa tila on kortilla, autoja joka paikassa ja lumen aurauskalusto ei usein mahdu ohi. Raitiovaunujen kulku estyy, kun raiteet ovat lumessa ja autot parkissa liian lähellä raiteita leveentyneiden lumipenkkojen takia. Missä muualla Suomessa on edes raitiovaunuja? 

Lopuksi vielä päiväkirjaa varten Ilmatieteenlaitoksen statistiikkaa (www.fmi.fi):

Tammikuu oli keskimääräistä kylmempi lähes koko maassa
Tammikuun keskilämpötila oli lähes koko maassa keskimääräistä alempi. Vain Pohjois-Lapissa oli hieman tavanomaista lämpimämpää. Suhteessa kylmintä oli maan etelä- ja itäosassa, missä kuukauden keskilämpötila oli 6...8 astetta keskimääräistä alempi. Tätä kylmempi tammikuu on edellisen kerran ollut vuonna 1987.

Helmikuun alussa pakkasta ja lumisateita
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) 28. tammikuuta julkaiseman kuukausiennusteen mukaan korkeapaine vahvistunee uudestaan maahamme helmikuun toisen viikon aikana. Näin ollen sää jatkuisi helmikuussa pääosin vähäsateisena ja tavanomaista kylmempänä erityisesti maan etelä- ja keskiosassa.

Lunta oli kuukauden päättyessä eniten pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa ja Länsi-Lapissa, jossa sitä oli yli puoli metriä. Pääkaupunkiseudun suuri lumensyvyys on ajankohtaan nähden harvinainen, sillä tammikuun lopussa siellä on ollut yhtä paljon lunta viimeksi vuonna 1982. Yleisesti ottaen tammikuun lopussa lunta oli varsinkin maan itäosassa tavanomaista vähemmän.